Rikkivedyn poisto – rautapelletit ja pesurit kohteen mukaan
Rikkivedyn (H₂S) poistossa käytämme ensisijaisesti rautapellettejä, joissa rauta esiintyy rautahydroksidina (FeOOH). Ne ovat selektiivisiä ja poistavat lähes yksinomaan rikkivetyä sekä jossain määrin myös merkaptaaneja. Tämä tekee niistä erinomaisen vaihtoehdon esikäsittelyyn ennen ammoniakkipesuria tai aktiivihiilisuodatinta – aktiivihiilen kulutus vähenee merkittävästi kun rikkivety on poistettu.
Rautapellettien edut muihin ratkaisuihin verrattuna:
- Vedetön rikkivedyn poisto – ei synny jätevettä
- Kemikaaliton prosessi – ei käytetä emäksiä, happoja tai hapettimia
- Ei tarvitse hävittää suoloja, kuten sulfaatteja tai klorideja
- Pelleteillä on korkeampi H₂S-sidontakapasiteetti kuin useimmilla aktiivihiiliratkaisuilla
- Edullisemmat käyttökustannukset poistettua H₂S-kiloa kohti
- Hävitys on yksinkertaista – käytetyt pelletit eivät yleensä ole vaarallista jätettä, sillä niihin muodostuu pääasiassa rautasulfideja ja alkuainerikkiä
Isommille ilmavirroille, joissa H₂S-pitoisuus on kohtuullinen, käytämme perinteisiä täytekappalepesureita emäksisellä pesuvedellä. Rikkivedyn absorptio emäksiseen veteen on palautuva reaktio. Käytännössä pH:n laskiessa sulfidit palautuvat rikkivedyksi jonka liukoisuus on rajallinen. Tällöin sulfidit voivat uudestaan vapautua vedestä rikkivetynä ja rikkivetyongelma on vain siirretty eri paikkaan.
Siksi suosittelemme kemiallista hapetusta esimerkiksi natriumhypokloriitilla tai vetyperoksidilla, jolloin sulfidit muuttuvat sulfaateiksi. Vaihtoehtoisesti voidaan hapettaa pääosa sulfideista alkuainerikiksi ja erottaa alkuainerikki kiintoaineena, mikä voi vähentää hapettimen kulutusta jopa 70–80 %. Kummatkin edellämainitut tavat tuhota sulfideja ovat käytännössä palautumattomia.
Rikkivetyä esiintyy tyypillisesti biokaasulaitoksissa, teollisissa prosesseissa ja viemäriverkostoissa.
